Kuuluisimmat “lentävät suomalaiset”

Suomella on kokoonsa nähden suuri joukko lahjakkaita mäkihyppääjiä ja suomalaiset ovat jo vuosikausien ajan niittäneet mainetta lajin parissa. Muutamat suomalaiset mäkihyppynimet ovat jääneet legendaarisina ihmisten mieliin niin kotimaassa Suomessa kuin kansainvälisellä tasollakin. Suomen mäkihyppy elää tällä hetkellä kenties murrosvaihetta, mutta laji on rakas edelleen kansamme keskuudessa. Suomessa toimii lukuisia mäkihyppyseuroja, jotka pitävät hyppäämisen perinnettä yllä sukupolvelta toiselle. Myös mäkihyppymäkiä on maassamme monia eri kokoisia, ja niitäkin löytyy ympäri maata.

Mäkihyppy on saanut alkunsa Norjasta jo 1800-luvulla. Suomeen laji rantautui jo saman vuosisadan aikana ja ennen vuosisadan vaihdetta nähtiin Suomessa jopa ensimmäiset mäkihyppykisat. Laji on siis hyvin vanha ja perinteinen kotimaassamme. Mäkihyppyyn tarvittavien olosuhteiden puolesta useimmiten lajia harrastavat ja siinä kilpailevat alueet ovatkin luonnostaan kylmiä paikkoja. Ei olekaan ihme, että Pohjoismaat ovat erityisen innokkaita mäkihyppääjiä. Tyylikäs laskeutuminen ja pitkälle hyppääminen ovat lajissa tärkeitä ominaisuuksia, jonka puolesta kilpailijoita arvioidaan.

Matti Nykänen

Matti Nykänen lienee yksi nykypäivän legendaarisimmista suomalaisista hahmoista. Omaperäinen Nykänen on nykyisin tunnettu niin mäkihyppääjänä, laulajana, kuin viihdeartistinakin. Alkuperäisen maineen ja kunniansa Nykänen kuitenkin niitti mäkihypyn parissa ja olikin aikansa voittamattomia mäkihyppääjiä. Häntä onkin usein kutsuttu koko lajin historian kaikista parhaaksi mäkihyppääjäksi. Nykänen on ainoa henkilö maailmassa, joka on voittanut mitalin kaikista viidestä mäkihypyn arvokisasta. Vaatimaton jyväskyläläispoika nousikin koko maailman kuuluisuuteen hyvin nuoressa iässä ja sai nauttia menestyksestään etenkin 1980-luvulla.

Matti Nykäsen mitalikokoelma on mittava. Hän voitti 22 mitalia Suomen mestaruuskisoista ja 13 näistä mitaleista oli kultaa. Lisäksi maailmanmestaruuksia hänelle kertyi viisi kappaletta ja olympiakultaa neljä kertaa. Nykänen vaikutti uransa huipulla täysin voittamattomalta taitajalta. Nykypäivänä Nykäsen uraa leimaa myös vilkas elämä erilaisten parisuhde- ja päihdeongelmien kanssa ja hän jopa istui tuomion vankilassa 2000-luvun puolivälissä. Viime vuosina Matin yksityiselämäkin on rauhoittunut huomattavasti ja hän onkin pystynyt paremmin keskittymään elämänsä positiivisiin puoliin.

Janne Ahonen

Janne Ahonen on myös nimi, joka monelle tulee ensimmäisenä mieleen mäkihyppääjistä puhuttaessa. Ahonen sai menestyksensä parhaina vuosina lempinimen “mäkikotka”. Ahosen lukuisat voitot kasvattivat tämän mainetta kansainvälisesti ja suomalaiset kerääntyivät tunnollisesti kodeissaan todistamaan Ahosen menestystä kerta toisensa jälkeen. Janne Ahosen ura alkoi Lahden Hiihtoseurasta ja koko uran paras hyppy Ahosella ylsi huimaan tulokseen: 233,5 metriä. Ahosella on yli 30 voittoa erilaisista arvokisoista ja parhaat kaudet hänellä sijoittui vuosille 2004–2005.

Ahonen oli jo jäänyt kerran eläkkeelle mäkihyppääjän uraltaan. Hän kuitenkin päätti vielä kokeilla onneaan vuoden 2014 Olympialaisissa Sotshi. Menestys ei kuitenkaan osunut tuolloin Ahosen kohdalle ja lopulta hän sijoittui tavallisessa mäessä sijalle 29. Ahonen nähtiin myös vuoden 2018 talviolympialaisissa Etelä-Koreassa. Toisin kuin Matti Nykäsen kohdalla kävi, Ahosen uraa ei koskaan leimanneet kohut tai parisuhdesotkut. Yksityiselämässään Ahonen on aviomies ja isä kahdelle poikalapselle. Ahosen suoritukset jäävät takuulla elämään ennätysten kirjoissa pitkään.

Suomen mäkihyppy nykypäivänä

Suomen mäkihyppy on selkeästi kokenut viime vuosina muutoksen. Voittojen parissa on ollut hiljaisempaa ja yksittäisiä supertähtiä ei ole juuri näkynyt. Sen sijaan uudet sukupolvet valmistautuvat innokkaasti tuleviin koitoksiin ja Suomen mäkihyppymaajoukkueen jäsenet ovatkin lähes kaikki 1990-luvulla syntyneitä urheilijoita. Joukkueen toiminta on kuitenkin aktiivista ja mäkihyppääjät osallistuvat lukuisiin erilaisiin arvokisoihin ympäri maailmaa. Myös päävalmentajat ovat viime vuosina vaihtuneet uusiin, jotta joukkueeseen saataisi samalla uutta puhtia ja valmennukseen erilaista näkökulmaa.

Yksittäisiä huippulahjakkuuksia Suomessa on aina nähty mäkihypyn parissa. Myös hyvällä valmennuksella on ollut vuosien saatossa osallisuutensa loistokkaisiin hetkiin. Suomesta löytyy suurmäkiä isoimmilta paikkakunnilta ja tämän lisäksi moni pienempi kaupunki ja kunta ylläpitää aktiivisesti pienempiä mäkiä aktiivisille harrastajille. Ongelmana on ollut jo pitkään se, että lasten harrastaminen on vähentynyt ja tämä näkyy myös seurojen toiminnassa. Pienempien seurojen toiminta ei enää kannata ja monista paikoista aktiiviset harrastajat ovat jo hävinneet tyystin.

Kilpailutoiminta Suomessa

Kilpaileminen on paras tapa näyttää taitonsa. Suomen Hiihtoliitto järjestää sponsoreidensa kanssa lukuisia hiihtokisoja myös tulevana talvena. Syksylle keskittyy leiritoiminta ja kesämäkikisat. Talven tullessa järjestetään esimerkiksi mäkihyppyveteraanien omat kisat, sekä Veikkauscup. Suomessa järjestettävien kisojen lisäksi ulkomailla on valtava skaala erilaisia mäkihyppykisoja, jotka pidetään toinen toistaan upeimmissa maisemissa suuren yleisön saattelemana. Joka vuosi kisoista löytyy uusia nuoria lahjakkuuksia ja monet suomalaiset mäkihypyn ystävät odottavatkin innolla, milloin seuraava legendaarinen mäkikotka saa alkunsa kilpailuareenoilla.

Yhteenveto

Suomen mäkihypyllä on pitkät ja arvostetut perinteet. Norjassa alkanut laji on saanut vahvan innostuksen myös Suomen rajojen puolella. Suomalaiset urheilijat ovat olleet erityisen arvostettuja mäkihypyn parissa ympäri maailmaa. Monen mieleen legendaarisimmista urheilijoista tulevatkin juuri Janne Ahonen ja Matti Nykänen. Suomessa perinnettä yritetään pitää yllä parhaimman mukaan, mutta nuorten aktiivisuus urheilun parissa huolestuttaa monia seuroja ja valmentajia. Suomen mäkimaajoukkue on uudistumassa ja käy läpi murrosta, jonka ansiosta mäkihypyn maailmassa toivottavasti saadaan jälleen aikaiseksi uusia kirkkaita tähtiä.