Puijon hiihtoseura
Kuopiolainen Puijon Hiihtoseura on yksi perinteikkäimmistä urheiluseuroista Suomessa. Se on keskittynyt talviurheilulajeihin, erityisesti mäkihyppyyn, mäkituomarointiin, maastohiihtoon ja ampumahiihtoon. Seura on perustettu jo vuonna 1930.
Jo monta vuosikymmentä tätä ennen pohjoissavolaiset olivat tunnettuja hiihtäjiä ja mäenlaskijoita. Historiankirjoissa on merkintöjä siitä, että Kuopiossa järjestettiin koululaishiihtoja jo vuonna 1864. Ensimmäiset viralliset Kuopiossa järjestetyt kilpahiihtäjäiset hiihdettiin vuonna 1881. Ne olivat vapaapalokunnan järjestämät, joissa kirjojen mukaan: ”etevimmille suksen sujauttelijoille jaettiin pieniä palkintoja”. Samoihin aikoihin savolaiset innostuivat myös mäenlaskusta.
Kuopion ensimmäiset kelkkamäet syntyivät vuosisadan lopulla – kummatkin vuoden 1887 aikana. Samoina vuosina kuopiolaiset olivat kunnostaneet mäen, jossa otettiin vauhtia 60 metriä pitkältä radalta ja hypättiin 1,20 metrisestä hyppyristä. Heti mäen valmistumisen jälkeen siinä alettiin järjestää kilpailuja, joiden voittaja sai 10 markan palkinnon. Hyvin nopeasti kuopiolaiset ottivatkin mäenlaskun osaksi tavallista talviurheilua.
Ennen Puijon Hiihtoseuran perustamista Kuopiossa toimi jo useita muita urheiluseuroja, kuten Kuopion Hiihtoseura, Kuopion Reipas ja Kuopion Urheilu-Veikot. Seurojen ja harrastajien määrä kasvoi talviurheiluinnostuksen myötä. Kuopioon rakennettiin yhä isompia hyppyreitä, kun hyppyjen pituudet kasvoivat ensimmäisten hyppyjen 7 metristä aina 20 metriin asti vain parissa vuosikymmenessä.
Samoihin aikoihin myös vuosittain järjestettyjä hiihtokilpailuja nähtiin yhä useammin Puijon ympäristössä, josta esimerkkinä ovat vuodesta 1918 lähtien järjestetyt Puijon talvikisat. Ensimmäinen mäkihyppymäki rakennettiin vuonna 1929 Puijon näkötornin luoteispuolelle, johon lisättiin vuonna 1949 nykyinen normaalimäki ja vuonna 1998 suurmäki. Ensimmäinen mäki purettiin pois vuonna 1955.
Nykyään Puijon Hiihtoseura pitää Puijon hiihto- ja matkakeskusta omana pääkeskuksenaan. Seura on historiansa aikana ollut maailman yksi menestyvimmistä hiihtoseuroista, erityisesti 1990- ja 2000-luvuilla. Viime vuosina kaksi olympiakultaa voittanut Iivo Niskanen on nostanut seuran nimen uudestaan maailmankartalle.
Puijon hiihtoseuran menestyneet jäsenet
Pitkän historiansa aikana seura on tuottanut monia menestyneitä urheilijoita ja nykyisiä urheiluvaikuttajia. Olympiavoittajiksi asti menestyneitä urheilijoita ovat olleet esimerkiksi Risto Laakkonen, Ari-Pekka Nikkola, Iivo Niskanen, Jaakko Tallus ja Mika Laitinen. Lisäksi maailmanmestareita ovat olleet Matti Pietikäinen, Matti Hautamäki ja Arttu Lappi. Kaikkien voittajien lisäksi seuran jäsenistä Risto Laakkonen ja Hemmo Silvennoinen ovat voittaneet Keski-Euroopan mäkiviikon 50- ja 80-luvuilla. Merkittävien voittajien lisäksi monet nykyiset valmentajat ovat taustaltaan Puijon Hiihtoseuran jäseniä.
Mäkihyppyurallaan vaatimattomasti menestynyt Mika Kojonkoski on onnistunut valmentajana, ja on urallaan valmentanut Itävallan, Suomen ja Norjan maajoukkueita. Pekka Niemelä valmensi Ranskan joukkuetta. Niin ikään Ari-Pekka Nikkola toimi uransa loppuvaiheessa muun muassa Slovenian Hiihtoliiton valmentajana ja Slovenian mäkihyppyjoukkueen päävalmentajana. Muita tunnettuja Puijon hiihtoseuralaisia ovat Kimmo Savolainen, Ilkka Herola ja Ville Kantee.
Seuran jaostot ja niiden toiminta
Seura koostuu neljästä eri jaostosta: mäkihypystä, maastohiihdosta, mäkituomaroinnista ja ampumahiihdosta. Nykyään sillä on noin 600 jäsentä, jotka voivat osallistua seuran järjestämille kursseille ja valmennusohjelmiin. Puijon Hiihtoseura järjestää myös lapsille ja aikuisille hiihtokouluja, jotka toimivat monelle ensiaskeleena kohti ammattilaisuraa. Seura kannustaa erityisesti 6 – 11-vuotiaita tyttöjä ja poikia aloittamaan mäkihypyn mäkikotkakoulussa. Aloittelijaryhmät harjoittelevat lumen tultua 1 – 2 kertaa viikossa, jonka lisäksi osallistujat käyvät voimistelukoulua. Lajia voidaan harrastaa myös kesäisin ainutlaatuisissa kesähyppyrimäissä. Vasta yli 12-vuotiaat kurssilaiset pääsevät kilpailemaan.
Ampumahiihdossa Puijon Hiihtoseura on kansallisella parhaiden seurojen listalla sijalla 7, yhteensä 70 seuran joukosta. Ampumahiihto aloitetaan yleensä noin kymmenen vuoden iässä, ja seura järjestää kaiken tasoisia ampumahiihtokouluja, jonka jälkeen harrastaja siirtyy seuran yhteisharjoituksiin. Kaikki kurssit käydään Puijon hiihtokeskuksen laduilla ja mäissä. Lisäksi kaikki mäkituomaroinnin koulutukset järjestetään Puijon hiihtostadionin toimistorakennuksessa.
Puijon Hiihtoseura järjestää myös monia kilpailuja
Puijon Hiihtoseura on kokenut urheilutapahtumien järjestäjä. Viime vuosien kuuluisimmat kilpailut ovat olleet vuonna 2016 järjestetty hiihdon, mäkihypyn ja yhdistetyn Hopeasompa-kilpailut, ja yhdistetyn ja mäkihypyn maailmancupin osakilpailut. Niistä erityisesti FIS Cup -kilpailuja ja mäkihypyn Continental Cupin osakilpailuja on järjestetty jo usean vuoden ajan kesäisissä Puijon maisemissa.
Muita merkittäviä tapahtumia ovat olleet Puijon laturetki, tai toiselta nimeltään Kuutamohiihto, jota Puijon Hiihtoseura on järjestänyt vuodesta 2014 eteenpäin. Puijon laturetkeä on järjestetty jo yli 60 vuoden ajan. Puijon Hiihtoseuralla on kilpailujen lisäksi käynnissä Viestikulta Kuopioon 2019 -projekti, jonka tavoite on valmentaa seuran yleisen sarjan miesten viestihiihtojoukkue voittamaan kauden 2018 – 2019 SM-viestikultaa. Joukkueen urheilijat ovat Iivo Niskanen, Lauri Gummerus, Valtteri Pennanen, Perttu Hyvärinen ja Ilkka Herola. Projektiin voi osallistua kumppanuussopimuksilla, joista saatu taloudellinen tuki käytetään valmennukseen ja siitä koituvien kulujen kattamiseksi.
Puijon Hiihtoseura ja Puijon tulevaisuus
Puijon Hiihtoseura on joutunut viime vuosien aikana kokemaan pelkoa Puijon hyppyrimäkien mahdollisesta purkamisesta, johtuen sen alhaisesta käyttöasteesta ja korkeista ylläpitokustannuksista. Hyppyrimäkiin on kuitenkin tehty jo peruskorjaussuunnitelmat. Lisäksi purkamissuunnitelmat on asetettu jäihin sen jälkeen, kun Kiinan mäkihyppymaajoukkue päätti ottaa Kuopion rinteet harjoituspaikakseen.
Kyseisen projektin vetomieheksi nimetty Mika Kojonkoski on kertonut, että 30 kiinalaista mäkihyppääjää ja kuusi valmentajaa tulevat muuttamaan pysyvästi Kuopioon aina vuoden 2022 olympialaisiin asti. Kiinalaisten tuoman kiinnostuksen ja rahoituksen toivotaan myös herättävän kaupunginhallituksen intoa kohentaa Puijon hyppyrimäkien rakenteita nykyaikaisimmaksi. Kiinan maajoukkueen lisäksi myös Suomen mäkimaajoukkueen leiri- ja valmennustoiminta päätettiin keskittää vuoden 2018 keväällä Kuopioon. Tällä hetkellä tulevaisuus Puijon hyppyrimäkien osalta on vielä vaakalaudalla, mutta Puijon Hiihtoseura jatkaa tähtiurheilijoidensa siivittämänä kohti yhä suurempia saavutuksia.