Salpausselän hyppyrimäet
Mäkihypyn tunnetuimmat suorituspaikat Suomessa ovat Salpausselän hyppyrimäet Lahden urheilukeskuksessa. Niistä on hypätty useamman kerran maailmanmestaruuskilpailuita, ja vuotuiset Salpausselän kisat lukeutuvat mäkien päätapahtumiin.
Salpausselkä on saanut nimensä harjumuodostelmasta. Hyppyrimäet ovat radiomastojen ohella Lahden kaupungin tunnuskuvia, ja urheilukeskus on ainutlaatuinen pääkadun visuaalinen jatke. Lahdessa on kilpailtu kuudet hiihdon maailmanmestaruuskilpailut. Niistä ensimmäiset pidettiin vuonna 1923, eli paljon ennen nykyisiä vierekkäin sijaitsevia betonisia hyppyrimäkiä. Tuolloin hypättiin 40-metrisestä mäestä, joka oli suorituspaikkana vuoden 1926 maailmanmestaruuskilpailuissa. 12 vuotta myöhemmin pidetyissä Lahden MM-kilpailuissa hyppyrimäkeä suurennettiin, ja mäkihyppykilpailua oli katsomassa 100 000 henkilöä.
Vuoden 1958 MM-kisoja varten hyppyrimäkeä remontoitiin jälleen. Tuolloin hyppyrimäki sijaitsi eri rinteessä kuin nykyiset, joita alettiin rakentaa 1970-luvun alussa. Ensimmäisenä valmistui betoninen suurmäki vuonna 1972, ja se sai arvonimen Vuoden betonirakenne 1971. Sen suunnittelivat arkkitehdit Sulo Järvinen ja Erik Liljeblad.
Suomen Tapio Räisänen voitti suurmäessä kultamitalin vuoden 1978 maailmanmestaruuskilpailuissa. Vuoden 1989 MM-kilpailuja varten hyppyrimäet remontoitiin jälleen. Remonttien yhteydessä mäkien kokoa on muutettu ja K-pistettä, eli kriittistä pistettä, siirretty pidemmälle. Niinä vuosina, kun Lahdessa ei ole järjestetty MM-kisoja, ovat mäkihyppääjät kilpailleet Salpausselällä maailmancupissa. Tuoreimmat maailmanmestaruuskilpailut Salpausselällä järjestettiin kevättalvella 2017. Kyseisistä kilpailuista on suuren mäen mäkiennätys 138 metriä, jonka teki Norjan Johann Andre Forfang. Puolan Kamil Stoch paransi samoissa maailmanmestaruuskilpailuissa normaalimäen mäkiennätyksen 103,5 metriin.
Pienimmän mäen mäkiennätys 72,5 metriä on Jarkko Määtän nimissä, ja naisten mäkiennätys 65,5 metriä on Jenny Rautionaholla. Vastaavasti naiset ovat hypänneet normaalimäestä 99,5 metriä. Sara Takanashi ja Maren Lundby ovat ennätyksen haltijoita. Suurmäen uusin remontti tehtiin vuonna 2015, ja samalla tuomaritorni uusittiin. Kooltaan keskimmäinen mäki eli normaalimäki saneerattiin viimeksi vuonna 2013.
Kesätoimintaa ja Salpausselän maailmanmestarit
Viimeisimmän normaalimäen saneerauksen yhteydessä rakennettiin nykyvaatimusten mukainen jäädytettävä jäälatu, torniin hissi ja hyppääjälämpiö sekä vauhtimäkeä ja alastulorinnettä loivennettiin. Suurmäki toimii kesäisin näkötornina, ja alastulorinteen notkossa on maauimala. Viereisellä stadionilla on kesäisin jalkapallokenttä. Hyppyrimäkiä käytetään myös kesällä niin sanottuina muovimäkinä. Kesämäkiennätys on Andreas Widhölzlin 130 metriä. Juniorit harjoittelevat pienemmissä Karpalon hyppyrimäissä, joita on kolme.
Kaksi ensimmäistä Lahdessa hypättyä maailmanmestaruutta 1920- ja 30-luvuilla menivät Norjaan Jacob Tullin Thamsille ja Asbjörn Ruudille. Kolmas mestari vuonna 1958 oli Suomen Juhani Kärkinen. 20 vuotta myöhemmin hypättiin kahdesta mäestä. Jo edellä mainittu Räisänen voitti suurmäen ja pienen mäen Itä-Saksan eli Saksan Demokraattisen tasavallan Matthias Buse. Vuonna 1989 tittelit menivät suomalaiselle Jari Puikkoselle ja Itä-Saksan Jens Weissflogille. Niissä kisoissa oli myös ohjelmassa joukkuekilpailu, jonka voitti Suomi nelikolla Laakkonen, Nikkola, Nykänen ja Puikkonen.
Tuoreimmat mestarit ja rakennusten historiaa
Vuonna 2001 Lahden Salpausselällä suurmäen MM-tittelin otti Saksan Martin Schmitt ja pienemmän mäen Puolan Adam Malysz. Saksa voitti suurmäen joukkuekilpailun ja Itävalta normaalimäen. 16 vuotta myöhemmin henkilökohtaisia kilpailuja hallitsi Itävallan Stefan Kraft. Naiset kilpailivat nyt myös mestaruudesta, ja parhaaksi osoittautui Saksan Carina Vogt. Normaalimäen sekajoukkuekilpailussa mestaruus meni Saksalle.
Hyppyrimäkien katsomotiloihin mahtuu 80 000 ihmistä. Katsomon yhteydessä toimivat hiihtomuseo ja tv- ja radiokeskus sekä kahvila ja ravintola. Katsomorakennus valmistui vuonna 2002. 1920-luvun alkuperäisistä stadionrakennuksista on jäljellä enää sauna, joka 1970-luvulla siirrettiin toiseen paikkaan. Toimisto- ja kilpailurakennus on kopio vuoden 1947 rakennuksesta, ja se valmistui 50 vuotta myöhemmin vuonna 1997.
Mäkihyppy on alun perin norjalainen urheilulaji 1800-luvulta, ja Suomessa ensimmäiset kilpailut pidettiin vuonna 1899 Helsingin Katajanokan kallioilla. Ensimmäiset suomalaiset hyppyrimäet tehtiin Helsinkiin ja Kajaaniin vuonna 1905.
Teknisiä tietoja nykyisistä hyppyrimäistä
Suurmäki on nykyisessä muodossaan seuraavanlainen: Pituus on 130 metriä ja K-piste 116 metriä. Torni on 80 metriä korkea ja vauhtimäki on pituudeltaan 83,55 metriä. Vauhtimäen kulma on 38,64 astetta. Keulan pituus on 6,45 metriä ja korkeus 3,41 metriä. Alastulorinteen kulma on 34,7 astetta.
Normaalimäen osalta vastaavat tiedot ovat: Pituus 100 metriä ja K-piste 90 metriä. Vauhtimäen pituus on 76,95 metriä ja vauhtimäen kulma 37,5 astetta. Keulan pituus on 6,1 metriä ja korkeus 2,8 metriä. Alastulorinteen kulma on 33 astetta.
Pienin mäki eli Lahden keskimäki on pituudeltaan 70 metriä ja K-piste 64 metriä. Se avattiin vuonna 1977 ja remontoitiin 1985. Vauhtimäen pituus on 61 metriä ja kulma 37 astetta. Keulan pituus on 5,5 metriä ja korkeus 2,1 metriä. Alastulorinteen kulma on 34 astetta.
Mitä Salpausselän hyppyrimäet merkitsevät Lahden kaupungille?
Innostus Lahden hiihtokeskuksen rakentamiseen lähti vuoden 1922 Norjan Holmenkollenin kisoista, joissa Suomi saavutti menestystä. Samana vuonna perustettiin Lahden hiihtoseura, joka alkoi professori Lauri ”Tahko” Pihkalan tukemana kehittää hiihtokeskusta. Salpausselkä paikkana muistutti esikuvaansa Holmenkollenia.
Nuorison harjoittelupaikkoina toimivat Karpalon hyppyrimäet alkavat kuitenkin olla tiensä päässä ja vaativat remontointia. Kustannukset korjauksesta tulevat olemaan melkoiset, joten Lahden kaupungin päättäjillä riittää asian kanssa mietittävää.
Salpausselän hiihtostadion hyppyrimäkineen on ollut Lahden kaupungille tärkeä tunnettavuuden lähde. Merkittävää tulee olemaan, miten jatkossa stadionia ja hyppyrimäkiä kehitetään, eli löytyykö kehittämiseen pitkän ajan suunnitelmaa ja varoja. Lahden kaupungille hiihtourheilun näkyvä keskittymä on ollut pr-mielessä mittaamattoman arvokas. Seuraavat merkittävät kilpailut ovat vuoden 2019 kevättalven Salpausselän kisat. Jää nähtäväksi, tuleeko maailmanmestaruuskilpailuja jatkossakin Lahden Salpausselälle, ja milloin se tapahtuu.