Puijon hyppyrimäet
Kuopiossa sijaitseva Puijo on vain reilun kahden kilometrin päässä kaupungin torilta. Se on monipuolisia urheilumahdollisuuksia tarjoava keskittymä, joka tunnetaan erityisesti talvilajien suorituspaikoista. Kesäaikaan Puijolla on tarjolla luonto- ja ulkoilureittejä, urheilukalastuspaikka, pesäpallostadion, frisbeegolfkenttä ja pallokenttiä. Talviliikuntaa ajatellen Puijon monimuotoisessa ympäristössä on kaksi, pääosin hiihtoseuran harjoittelu- ja kilpailukäytössä olevaa laskettelurinnettä, sekä kymmeniä kilometrejä hiihtolatuja. Ladut kelpaavat mainiosti sekä harrastajille että kansainväliseen kilpailukäyttöön.
Mäkiurheilukeskuksessa Puijon näkötornin juurella sijaitsevat kuuluisat hyppyrimäet, jotka kuuluvat oleellisesti Kuopion kaupunkikuvaan. Mäkiä on yhteensä viisi: K120 suurmäki, K90, K64, K28 ja K16. Uusin mainituista mäistä on syksyllä 2013 rakennettu K16, joka on nimetty Matti Hautamäen mäeksi. Historiaa Puijolla on mäkihypyn osalta kuitenkin selvästi tätä pidempään, sillä ensimmäinen mäki sinne rakennettiin jo vuonna 1929.
Ennen Puijolle rakennettua hyppyrimäkeä Kuopiossa oli jo päästy hyppäämisen makuun, sillä kaupungin ensimmäinen hyppyrimäki oli rakennettu vuonna 1901 Huuhanmäelle, Niiralan kaupunginosaan. Seuraavan hyppyrimäen paikaksi valikoitui Puijo, joka 232 metriä korkeana vaarana oli luonteva paikka mäkihyppyyn. Sinne kaupunki rakennutti Kuopion Urheilu-Veikkojen teettämien piirustusten mukaan ensimmäisen hyppyrimäen, jota pidettiin kunnossa aina vuoteen 1955 saakka. Vuonna 1929 rakennetun mäen jälkeen tavoitteet nousivat korkeammalle ja 1949 valmistui silloinen suurmäki, 90 metrin normaalimäki.
Melkein kymmenen vuotta myöhemmin K90-mäen viereen rakennettiin 50 metrin harjoitusmäki, joka tosin purettiin K120-mäen alta vuonna 1998. Syksyllä 2013 rakennettiin jo aiemmin mainittu K16-hyppyrimäki. Näiden lisäksi Puijon hyppyrimäkiin kuuluvat K64- ja K28-mäet. Kaikki mäkiurheilukeskuksen hyppyrimäet ovat muovitettuja, eli niissä harjoittelu ja kilpaileminen onnistuu myös lumettomaan aikaan.
Puijo K120 ja K90
Puijon suurmäki, nimeltään K120 on ympärivuotiseen käyttöön rakennettu hyppyrimäki. Se on lentoradaltaan turvallinen ja täyttää kansainväliset vaatimukset, jonka ansiosta suurmäki on ollut tapahtuma-areenana esimerkiksi maailmancupin kilpailuissa aina vuoteen 2016 asti. Ainoastaan kausina 2002–2003 ja 2011–2012 maailmancup jäi Puijon osalta väliin. K120-mäen pisimmästä hypystä vastaa norjalainen mäkihyppääjä Danel-André Tande, joka vuonna 2016 hyppäsi 136 metriä. Suomalaisista Matti Hautamäki on hypännyt 123 metriä vuoden 1998 maailmancupin osakilpailussa.
Kesämäkiennätyksestä sen sijaan saa kiittää Harri Ollia, joka hyppäsi 135 metriä vuonna 2009 järjestetyssä Finlandia Veikkaus-Tourilla. Puijo K90-mäen ennätyksen on tehnyt sveitsiläinen Simon Ammann 106 metrin hypyllään. Epävirallinen ennätys, puoli metriä pidemmällä hypyllä, on Stefan Kraftilla. Kesämäkiennätyksen takana K90-mäessä on suomalainen Ossi-Pekka Valta, joka hyppäsi 105 metriä syyskuussa 2008.
Puijo K65 ja K28
Puijon hyppyrimäistä kolmanneksi suurin on K65, joka avattiin vuonna 1958. Mäkiennätyksestä vastaa Veteraanien SM-kilpailuissa voiton vienyt Juha Miettunen, jonka hyppy ylsi 74,5 metriin. Naisten sarjassa ennätystä pitää Julia Tervahartiala, joka oli Juniori Cupin voittaja tammikuussa 2018. Hänen hyppynsä oli 68,5 metrinen. Kesämäkiennätyksen takana on miehissä Tomas Kuisma ja naisissa Jenny Rautionaho. Kuisman ennätys on vuonna 2016 järjestetyistä kansallisista kilpailuista, joissa hypylle tuli mittaa 71,5 metriä. Rautionahon suoritus on samoista kisoista, tuloksella 66 metriä.
Puijo K28-mäki tunnetaan myös nimellä Seppo Pellin mäki. Vuonna 2017 sen K-pistettä siirrettiin metrillä lähemmäs. Mäkiennätyksen jakavat 29 metrin hypyllä Jarkko Määttä ja Perttu Reponen. Määtän suoritus on vuodelta 2005 Nuoriso Cupista ja Reposen Hopeasompa 2013 -kisoista. Naisten sarjassa Julia Tervahartiala on tehnyt mäkiennätyksen 28 metrin hypyllään Lidl Cupin kisassa vuonna 2016.
Puijo K16
Matti Hautamäen mäki eli K16-mäki on Puijon hyppyrimäistä kaikista uusin, ja se on tarkoitettu erityisesti juniori-ikäisille mäkihyppääjille harjoitus- ja kilpailumäeksi. Se rakennettiin vuonna 2013 ja kaksi vuotta myöhemmin, keväällä 2015 vauhtimäkeen asennettiin peltilatu. Mäkiennätyksen takana on Kasperi Valto, joka hyppäsi Hopeasompa 2013 -kisoissa 20,5 metriä. Naisten mäkiennätyksen on tehnyt Elli Seppänen vuonna 2016. Hän hyppäsi 16 metriä Yhdistetyn Hopeasompa 2016 -kilpailussa ja vain puoli metriä lyhyemmän suorituksen Seppänen teki Hopeasompa 2016 -kisassa.
Kesämäkiennätyksiä pitävät nimissään Tomas Kuisma ja naisten sarjassa ykkössijaa ovat jakamassa Minja Korhonen ja Julia Äikiä. Kuisman 20,5 metrin suoritus on vuonna 2015 järjestetyistä Leirikisoista. Äikiä ja Korhonen sen sijaan hyppäsivät omat ennätyksensä vuonna 2016 pidetyissä kansallisissa kilpailuissa, joissa kumpikin ylsi 14,5 metriin.
Hyppyrimäkien kohtalo?
Viime aikoina Puijon hyppyrimäet, erityisesti suurmäki, on herättänyt kiivasta keskustelua kaupunkilaisten ja kuopiolaisten poliitikkojen keskuudessa, sillä mäkien ylläpito ja kunnostus on noin 330 000 euron kuluerä vuosittain. Suurmäkeä käyttää vain 20 kuopiolaishyppääjää, joten sen tarpeellisuus on asetettu vakavasti kyseenalaiseksi. Vuoden 2016 maailmancupin osakilpailu oli ainakin toistaiseksi viimeinen Puijossa hypätty iso kisa, ja tällä hetkellä suurmäkeä käytetään vain noin 300 tuntia vuodessa.
Valtaosa Puijossa harrastavista ja kilpailevista mäkihyppääjistä käyttää mäkikeskuksen muita, pienempiä mäkiä, joten osa keskusteluun osallistuneista on ehdottanut jopa suurmäen purkamista. Puijo K120 -mäki on kuitenkin olennainen osa Puijon ja Kuopion maisemaa ja urheiluhistoriaa. Lisäksi Puijon mäet houkuttelevat varsinkin japanilaisia mäkihyppääjiä harjoittelemaan ensiluokkaisiin olosuhteisiin, joten toistaiseksi sen on katsottu ansaitsevan paikkansa osana viiden hyppyrimäen rykelmää.