Suomalaisilla on maine mäkihypyn menestyjäkansana
Tervetuloa mäkihyppyaiheiselle sivustollemme! Vuosien varrella me suomalaiset olemme saaneet hurrata ja ihastella mäkikotkia, jotka ovat vielä tänäkin päivänä kansallissankareiden asemassa monien sydämissä.
Tämä alun perin Norjasta lähtöisin oleva laji haastaa urheilijan hyppäämään suksilla suuresta hyppyrimäestä mahdollisimman tyylikkäästi, ja tietenkin mahdollisimman pitkälle. Hyppy katsotaan onnistuneeksi ja tyylikkääksi, kun ilmalento ja alastulo suoritetaan hallitusti. Hypyn kokonaispistemäärä lasketaankin pituuspisteistä ja tuomareiden antamista tyylipisteistä. Mäkihyppykilpailussa urheilija suorittaa kaksi hyppyä, eli kokonaispistemäärä lasketaan näillä kahdella kierroksella tehdyistä pisteistä. Varusteina hyppääjällä on erityiset mäkihyppysukset sekä tietenkin lajille ominainen hyppyhaalari. Näiden molempien ominaisuuksia rajoittavat lajin säädökset, ja ihan millä tahansa tamineilla hyppyrimäkeen ei lähdetäkään. Suomessa mäkihyppyä voi harrastaa ympärivuotisesti ja pienestä pitäen. Mäkihyppy on lajina haastava, vaatien monipuolista kehonhallintaa, ponnistusvoimaa, tasapainoa ja rohkeutta. Lajiin pariin pääsee hyvin paikallisten hiihto- ja mäkikoulujen kautta.
Seuraavat mäkikotkat ja kansallissankarit ovat etsinnässä. Jyväskyläläisen Matti Nykäsen kulta-aikojen jälkeen on toki ollut paljon menestyjiä, mutta juuri hänen kaltaista suurmenestyjää Suomesta ei ole vielä kuulunut. Matti Nykäsen kansallissankarin aseman haastaja ensimmäisen MM-kultansa 16-vuotiaana voittanut Janne Ahonen on kyllä päässyt lähelle. Myös olympiamitalistiksi noussut oululainen Matti Hautamäki on pyrkinyt asemille ja ollutkin palkintokorokkeilla jopa 38 kertaa. Kuopiosta kotoisin oleva Ari-Pekka Nikkola, olympiavoittaja ja maailmanmestari, tekee nyt uraa valmentajana luoden ilmaa uusien mäkihyppymestarikokelaitten suksien alle. Myös raumalaista Mika Kojonkoskea saadaan kiittää hienosta valmennustyöstä Suomen tulevaisuuden mäkihyppysankareiden hyväksi. Nuorten lupausten odotetaankin kovasti tekevän hyvää tulosta ja mitaleita Suomen mäkihypyn palkintohyllylle.
Suomessa mäkihyppyä on harrastettu jo sata vuotta ja tätä haastavaa lajia kannattaisikin jokaisen suomalaisen lähteä rohkeasti kokeilemaan.
Puijon hyppyrimäet
Puijon urheilulaakso on Kuopion talviurheilun keskus, joka sijaitsee Kuopion kaupunkikeskustan tuntumassa. Puijon upeassa maastossa risteilee kymmeniä kilometrejä eri pituisia ja tasoisia hiihtolatuja. Kesäisin taas alueella on hyvä verkosto erilaisia kuntopolkuja sekä pesäpallostadion pallopelien ystäville.
Puijon urheilulaaksossa on myös hienot hyppyrimäet. Korkeatasoinen, tuulilta suojassa oleva mäkiurheilukeskuksessa kattaa viisi eri tasoista hyppyrimäkeä: K120 suurmäki, K90, K64, K28 ja K16. Hyvin ylläpidetty keskus palveleekin urheilijoita ympärivuotisesti. Suurmäeksi lukeutuva K120 on lentoradaltaan yllättävän turvallinen ja se on tarkoitettu ympärivuotiseen käyttöön. Mäki kattaa kaikki kansainväliset vaatimukset ja on upea kansallismaisemaan sopiva suurmäki. Tämä mäki mahdollistaa kaikki Puijon Hiihtoseuran järjestämät merkittävät kansainväliset kilpailu- ja leiritilaisuudet. Hyppyrimäkeä ylläpidetään harjoitusmaksuin. Aamu- ja iltapäiväaikaan tapahtuva harjoitus maksaa noin 20 euroa ja seurojen käyttöön tarkoitettu kesäkauden kausikortti noin 350 euroa.
Rukan hyppyrimäet
Rukan hyppyrimäet sijaitsevat Rukan kansainvälisellä hiihtostadionilla Rukatunturilla Kuusamossa. Hiihtostadion uhkuu suurten urheilukisojen tunnelmaa, kutsuen huimiin urheilusuorituksiin. Rukan alueelta löytyy hyvin hoidettu ja haasteitakin tarjoava 100 kilometrin pituinen latujen verkosto, jossa murtomaahiihtoa harrastava pääsee harjoittamaan kuntoaan. Stadionilta löytyy myös ampumahiihtorata. Rukalta löytyy suurmäeksi luokittuva HS 142 hyppyrimäki sekä pienempi K 64 hyppyrimäki.
Rukan suurmäki on yksi maailman suurimmista ympärivuotisessa käytössä olevista hyppyrimäistä. Tämän mäen juurelta löytyy lämpimät sosiaalitilat ja hyppyvuoroaan odottaville tornin huipulta löytyy myös erityinen lämmittelytila. Mukavuudesta ei siis ole tingitty. Iso hyppyrimäki sijaitsee aivan Karhunkierroksen varrella, joten sen juurella pääsee kesäisinkin ihailemaan Talvijärvelle avautuvia upeita kansallismaisemia. Pienemmälle hyppyrimäelle K 64 vie Pessarin rinteiden kautta huoltotie, jota pitkin lenkkeilijä voi kulkea hyppyrimäkien luo ja laskeutua sitten K64-mäen jännittävän jyrkkiä portaita alas upean hiihtostadionin laaksoon.
Salpausselän hyppyrimäet
Kansainvälisesti tunnettu Salpausselän Urheilukeskus on Lahdessa tapahtuvien kisojen sydän. Urheilukeskuksessa sijaitsee hurjat hyppyrimäet, upea hiihtostadion, keskusurheilukenttä, maauimala ja ampumahiihtoalue sekä tiedonjanoisimmille Hiihtomuseo. Talvisin urheilukeskusta ympäröivässä maastossa on useita valaistuja hiihtolatuja, jotka kesäisin muuntuvat monipuolisiksi maastopyöräily- ja ulkoilureiteiksi. Suurmäen kuuluisa näköalatasanne on auki yleisölle kaikkina kesäkuukausina, mutta muina aikoina vain tilauksesta.
Hyppyrimäet ovat keskeinen osa Lahden Salpausselän urheilukeskusta. Hyppyrimäistä ensimmäinen, Suurmäki K 115, valmistui vuonna 1972. Suurmäkeä oli suunnittelemassa arkkitehdit Sulo Järvinen ja Erik Liljeblad, ja se rakennettiin korvaamaan paikalla aikaisemmin ollutta norjalaisen Robert Pehrssonin suunnittelemaa puista vuonna 1922 rakennettua mäkeä. Mäistä pienemmät, K 90 ja K 64, rakennettiin vuosina 1977 ja 1978. Mäet rakennettiin arkkitehti Väinö Castrénin suunnitelmien mukaisesti. Hyppyrimäet sijaitsevat kaupungin kolmesta geologisesta salpausselkämuodostelmasta uloimmalla.
Kurkistus Puijon hiihtoseuraan
Puijon Hiihtoseura on perinteitä ylläpitävä vuonna 1930 perustettu talviurheiluseura, jossa toimii neljä eri jaostoa. Näihin kuuluu ampumahiihto-, hiihto-, mäkituomari-, ja mäkijaosto. Puijon Hiihtoseura tunnetaan hyvin menestyneistä urheilijoista ja tehokkaista valmentajista. Seuran jäsenmäärä on tällä hetkellä noin 600 henkilöä, ja toiminnan perimmäinen tarkoitus on kannustaa jokaista jäsentä ja muitakin Pohjois-Savossa asustavia harrastamaan talviurheilua kaikessa monipuolisuudessaan.
Puijon Hiihtoseura on myös useiden suurten urheilutapahtumien vuosittainen järjestäjä. Viime aikojen tärkeimmiksi nousseita tapahtumia ovat olleet hiihdon ja mäkihypyn yhdistetyt Hopeasompa -kilpailut. Puijon Hiihtoseura on järjestänyt myös merkittäviksi mainittavat mäkihypyn ja yhdistetyn maailmancup-osakilpailut. Seuran urheilijoista on myös olympiavoittajiksi; voittajiksi ovat yltäneet esimerkiksi edelläkin mainittu Ari-Pekka Nikkola. Myös moni tälläkin hetkellä toimivista eturivin mäkihyppyvalmentajista, kuten Mika Kojonkoski sekä Pekka Niemelä, omaavat taustan Puijon Hiihtoseurassa.